Politiikan naisjohtajat esimerkkinä lapsille ja nuorille
Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Nykyisin lapset ja nuoret saavat Suomessa hienon esimerkin politiikasta, jossa lähes kaikkien puolueiden puheenjohtajat ovat naisia. Lapsille on selvää, että kuka vain voi olla johtaja, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Siitä huolimatta naiset törmäävät yhä vähätteleviin ja sukupuolittuneisiin asenteisiin myös Suomessa.
“Yritysmaailmassa naisten aseman paraneminen on edennyt hitaammin, sillä asenteet ovat monesti esteenä. Sukupuolikiintiöt tulevat EU-lainsäädännön myötä pakollisiksi pörssiyhtiöiden hallituksiin viimeistään vuonna 2026. Se on mielestäni hyvä asia, koska ilman kiintiöitä kehitystä ei tunnu tapahtuvan riittävän nopeasti”, kertoo SHU:n osaomistaja Anne Cervantes.
Perheyhtiöissä naisten asema on johdossa ja hallituksessa tasa-arvoisempi, verrattuna muihin yhtiöihin, sillä perheisiin syntyy niin poikia kuin tyttöjä, ja joskus vain tyttöjä. Tästä johtuen perheyrityksistä on tullut luonnollisesti ja väistämättä hieman tasa-arvoisempia. 
Kuvassa SHU:n työnjohtaja Iiris Saarenketo
Hissialalla hyvin vähän naisia kautta aikojen
Teollisuuden ja tekniikan ala on ollut aina hyvin miesvaltainen. Pientä muutosta on viime vuosina tapahtunut kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naisia kouluttautuu alalle pikkuhiljaa enemmän sekä lisäksi yritykset tiedostavat monimuotoisuuden edut ja työskentelevät aktiivisesti lisätäkseen naisten edustusta henkilöstössään. Joissakin oppilaitoksissa on luotu hankkeita naisten kouluttautumisen edistämiseksi alalle. Silti näkyvä muutos hissialalla on hyvin hidasta. Hissiala on ollut historiallisesti hyvin miesvoittoinen ja naiset ovat olleet aliedustettuina sekä työvoimassa, että johtotehtävissä. SHU on tehnyt “poikkeuksen sääntöön” jo yrityksen perustamisesta alkaen. SHU:n liiketoiminnassa oli monta vuosikymmentä mukana perustajan Pentti Heinämäen vaimo, Silja Heinämäki, sekä myöhemmin myös perheen kaksi tytärtä. Naiset ovat olleet vahvasti mukana perheyrityksen kaikissa kehitysvaiheissa.
“Olen perheyrityksen jäsenenä nähnyt hissialan monet eri vaiheet vuosien saatossa ja työskennellyt itsekin eri tehtävissä yrityksessä. Toimin 2010-luvulla toimitusjohtajana SHU:lla neljä vuotta, jolloin aloitettiin Helsingin Hissiteknikot Oy:n liiketoiminnan sulauttaminen Suomen Hissiurakointi Oy:n liiketoimintaan. SHU:n operatiivisessa toiminnassa on mukana perheestämme enää vain sisareni, Anu Heinämäki, toimien taloushallinnon tehtävissä, mutta olemme molemmat hallituksessa isämme lisäksi”, kertoo Anne Cervantes. “On hienoa, että tällä hetkellä SHU:lla on töissä useampi nainen eri työtehtävissä. Toivottavasti tulevaisuudessa vieläkin enemmän.”
Hissialan monipuoliset uramahdollisuudet huollosta hallintoon
Hissiala kehittyy koko ajan vauhdilla kehittyvän teknologian myötä. Alalla työskennellään etunenässä huipputekniikan parissa. Naiset voivat työskennellä erilaisissa tehtävissä hissialalla siinä missä miehetkin. Erilaisia alan tehtäviä ovat esimerkiksi asennus-, huolto-, suunnittelu-, projektinhallinta-, myynti-, HR-, hallinto-, talous-, markkinointi- ja asiakaspalvelutehtävät sekä erilaiset johtotehtävät. SHU:lla on naisia töissä monessa eri positiossa: asiakaspalvelussa, talous- ja hallintotehtävissä, HR- ja markkinointitehtävissä sekä työnjohdossa. Lisäksi enemmistö yrityksen omistajista on naisia ja hallituksessa on tasapuolinen sukupuolijakauma.
“Naiset osaavat nämä työt kuten miehetkin ja ovat tervetulleita alalle. Todellisuus on se, että lähes kaikissa rekrytointiprosesseissa kaikki hakemukset tulevat miehiltä. Oletettavasti naisten kiinnostus alaa kohtaan puuttuu vielä ja he suuntaavat toisille aloille”, kertoo SHU:n toimitusjohtaja Tomi Rantanen.
Teollisuuden alalla tutkitusti yli 70% työntekijöistä on miehiä. (Tilastokeskus*) Hissialalta ei ole saatavilla virallista lukua, mutta se vastaa arviolta rakennusalaa, jossa yli 90% on miehiä. 
Kuvassa SHU:n HR- ja markkinointikoordinaattori Veera Rantanen
SHU:lla naiset ja miehet ovat samalla viivalla
“SHU:n toimitusjohtaja, Tomi Rantanen, on esimerkillinen esihenkilö tasa-arvoasioissa. Hänelle henkilön sukupuolella ei ole merkitystä ja hän kohtelee naisia ja miehiä tasavertaisesti, mikä on todella hienoa”, kertoo Anne Cervantes.
“En koe enkä näe, että meillä sukupuoli vaikuttaisi mitenkään työntekoon tai urakehitykseen. Samaa SHU:n porukkaa ollaan kaikki ja yhdessä mennään kohti yhteisiä tavoitteita. Panostamme paljon osaavan henkilöstön rekrytointiin sekä samalla tasaisemman sukupuolijakauman edistämiseen”, kertoo SHU:n HR- ja markkinointikoordinaattori Veera Rantanen.
*Lähde: https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/tyoelama/index.html
Lue tästä: SHU:n työnjohtajan Iiris Saarenkedon urapolkutarina
