Väsymättä kerrosten väliä seuraavat vuosikymmenet
Alkuperäinen julkaisu: Väsymättä kerrosten väliä seuraavat vuosikymmenet. OSAKE-lehti 1-2021. Teksti ja kuvat: Emma Nikander.
Järvenpäässä sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Kytökartanossa on hissiremontti onnellisesti takana. Nelikerroksisessa, vuonna 1989 rakennetussa talossa hissi on kulkenut kerrosten väliä alusta asti uutterasti ja jatkaa nyt todennäköisesti seuraavat parikymmentä vuotta tehtäväänsä suhteellisen ongelmitta. Vain uutuuttaan kiiltelevät napit paljastavat, että hissi on vastikään peruskorjattu, muuten kori on ennallaan. Kaikki sähkötekniikka on vaihdettu uuteen, mutta myös vanhaa ja toimivaa voitiin remonttia tehdessä säilyttää. Simppeli nostokoneisto kestää vielä arviolta kymmenen vuotta, vaikka se on alkuperäinen. Hissiä peruskorjattaessa voidaankin usein vaihtaa vain se, mikä sillä hetkellä on tarpeellista.
– Loput voidaan korjata tai vaihtaa jälleen tarpeen tullen, kuten tässä hississä nostokoneisto, sanoo Suomen Hissiurakointi Oy:n tekninen johtaja Toni Järvinen.
Hissiremontti ei eroa hankkeena juurikaan taloyhtiön muista suurista remonteista. Sen toteuttamiseen on erilaisia vaihtoehtoja riippuen taloyhtiön tarpeista ja lähtötilanteesta. Hissi voidaan joko peruskorjata, uusia kokonaan, tai hissittömään taloon voidaan rakentaa kokonaan uusi hissi. Jo olemassa oleva hissi on aika peruskorjata, jos varaosia on hankala saada, niillä on pitkä toimitusaika tai kun hissin ylläpidosta alkaa tulla kustannuksia, sanoo Järvinen. Myös Kytökartanon hississä alkoivat huoltokustannukset nousta, ja varaosien saatavuus oli heikentynyt.
– Tilanne oli se, että hissin hajotessa seisokista olisi voinut tulla pitkäkin, sanoo kohteen isännöitsijä Mikko Kamunen Järvenpään Isännöintipalvelu Oy:sta. Kertakorjaukset voivat maksaa yli tuhat euroa. Ongelmia voi tuottaa esimerkiksi se, ettei hissi enää pysähdy juuri kerroksen kohdalle vaan jättää hankalan kynnyksen. Hissiä on usein jo ennen peruskorjausta korjattu isolla rahalla, sanoo Järvinen. Nämä investoinnit voidaan monesti säästää.
– Jos on jo vaihdettu esimerkiksi kannatusköysi ja moottori, voidaan vaihtaa loput peruskorjauksen yhteydessä. Näin tehdyt remontit eivät mene hukkaan.
Kun hissin käyttövarmuus on vaakalaudalla ja on syytä epäillä remontin tarvetta, voi hissille teettää kuntokartoituksen. Edullisemmaksi taloyhtiölle kuitenkin tulee pyytää hissiyrityksiltä tarjoukset siitä, mitä hissille kannattaisi tehdä, vinkkaa Järvinen.
– Kannattaa valita luotettavat yritykset, joilla on myös oma huolto-organisaatio, ja pyytää heidän näkemyksensä siitä, mitä hissille tulisi tehdä. Toimittajat ovat vastuussa takuusta, ja heillä on siksikin motivaatio tehdä hyviä ratkaisuja. Tällöin ulkopuolisen asiantuntijan apu on melko turhaa, Järvinen sanoo. Jos yhtiössä kuitenkin tarvitaan päätökselle lisätukea, voi hallitus etsiä käsiinsä toisen vastaavan remontin tehneen taloyhtiön, ja kysyä heiltä suosituksia.
Kytökartanon hallitus kilpailutti useamman hissiurakoitsijan ja esitteli tarjoukset yhtiökokoukselle. Tarjousten hinnoissa ei ollut valtavia eroja, ja urakan sai entuudestaan tuttu, luotettava hissiurakoitsija. Kamunen sanoo, että isännöitsijän rooli on remontin suunnitteluvaiheessa tärkeä juuri kokemuksensa kautta.
– Isännöitsijällä on kokemuksia ja näkemyksiä erilaisista toteutusvaihtoehdoista: millaisia remontteja muualla on tehty ja miten ne ovat toimineet käytännössä. Esimerkiksi Suomen Hissiurakointi on tehnyt vastaavanlaisia remontteja muihinkin kohteisiini, ja sitä kautta uskallan suositella sitä uudelleen, hän sanoo. Kun tarjouksesta on valitun urakoitsijan kanssa keskusteltu ja on varmistettu, että tarpeet ja tarjous kohtaavat, on aika sopia aikataulusta ja allekirjoittaa sopimus. Urakoitsija tilaa tarvittavat osat. Asukkaille lähetetään ennakkoilmoitus, ja remontti alkaa sovittuna aikana.
– Remontti kestää keskimäärin kuukauden, vähän alle tai vähän yli riippuen sen laajuudesta, sanoo Järvinen. Kytökartanon hissiremontti kesti pari–kolme viikkoa.
– Yritimme varautua käyttökatkokseen ja tiedottaa asiasta asukkaille heti, kun aikataulusta saatiin sovittua. Kun hissiremontti alkaa, hissi ei heti ensimmäisestä päivästä alkaen liiku, kunnes se on täysin valmis ja viranomaisten hyväksymä, Kamunen sanoo. Hissistä puretaan kaikki liikkuvat osat ja tekniikka uusitaan. Keskivertohississä on arviolta noin kilometrin verran johtoa vedettävänä.
Hissiä ei luonnollisesti hissiremontin aikana voi käyttää lainkaan, mutta itse asunnoissa remontti aiheuttaa melko vähän haittaa. Meteliäkään ei juuri synny. Hissiremontin haittapuoli on kuitenkin se, että esteettömyys kärsii. Ylemmistä kerroksista ei enää pääse alas kuin rappusia pitkin.
– Tässäkin kohteessa asuu liikuntarajoitteisia henkilöitä, ja asumishaitta on merkittävä, jos hissi kuukaudenkin päivät seisoo paikallaan. Jotkut joutuvat lähtemään kotoa evakkoon siitä syystä, Kamunen sanoo. Kytökartanossa tilannetta pyrittiin etukäteen helpottamaan asentamalla porraskäytävään käsikaiteet.
– Jostain syystä niitä ei alun perin rapuissa ollut, ja niillä helpotettiin portaita pitkin kulkemista, Kamunen sanoo. Järvisen mukaan tärkeintä on ennakointi. Näin remontti ei hankaloita kohtuuttomasti esimerkiksi sellaisten henkilöiden asumista, jotka eivät voi käyttää portaita. Remonttiin kannattaa ylipäätään ryhtyä ajoissa, jotta elämää hankaloittavia käyttökatkoja ei tulisi hajonneen hissin takia. Kun suunnitelmat saadaan tehdä kaikessa rauhassa, voidaan remontti ajoittaa vaikkapa kesälle. Tällöin asukkaat voivat mahdollisuuksiensa mukaan mennä mökille tai etsiä paikan, jossa on mahdollista asua remontin ajan.
– Jos ongelmia on jo alkanut tulla ja huoltoliike on huomauttanut, ettei osia saa helposti, remontti voidaan joutua tekemään pikavauhdilla. Silloin suunnitelmia ei voida tehdä rauhassa eikä aikataulutus esimerkiksi kesäkuukausille onnistu, Järvinen sanoo.
Vanhat hissit ovat kestäviä. Niiden perusratkaisut ovat yksinkertaisia, ja vanhimmat hissit ovatkin kestäneet alkuperäisessä kunnossaan jopa 80 vuotta.
– Mutta kun tullaan moderneihin laitteisiin ja 2000-luvulle, elinkaaret lyhenevät, sanoo Järvinen. Tällä hetkellä tehdäänkin eniten juuri 80- ja 90-lukujen hissien peruskorjauksia.
Tämän päivän uudenkarhean hissin peruskorjaus tulee eteen suunnilleen 25 vuoden kuluttua rakentamisesta. Syy on elektroniikassa, sillä uusissa hisseissä seinien taa piiloutuu suuri määrä turvalaitteita ja erilaisia mukavuuksia. Niitä voivat olla esimerkiksi valoverhot, joilla varmistetaan, ettei kukaan jää oven väliin. Uudemmista hisseistä löytyy myös hälytyspuhelimia ja vaakalaitteita, mitkä turvaavat sekä tekniikkaa että matkustajaa. Vanhoja hissejä, joiden teknologia on yksinkertaisempaa, pystytään usein myös korjaamaan käsityönä niin, etteivät ne jää pysähdyksiin.
– Hissiin saattaa tulla pitkiäkin käyttökatkoja, jos varaosien saatavuus on selvästi heikentynyt. Tämä vaikuttaa eniten 1980- ja 1990-luvun hisseihin, joissa on käytössä ensimmäisiä tietokoneita ja piirikortteja. Niitä on vaikea korvata, sanoo Järvinen.
Kytökartanon remontti maksoi noin 25 000 euroa. Hintaa laski se, että nostokoneisto voitiin jättää ennalleen. Yleisesti hissiremontin hintalappu on suunnilleen 30 000–50 000 euron luokkaa.
– Siihen haarukkaan uppoaa suurin osa hisseistä. Suomessa kaikki asuintalot ovat loppujen lopuksi aika saman kaltaisia, mitä hisseihin tulee, sanoo Järvinen.
Peruskorjaus maksaa noin puolet uuden hissin hinnasta. Hintaan vaikuttaa se, mitä hissiin on aiemmin tehty ja millaisia lisävarusteita remontin yhteydessä asennetaan.
– Yhtiössä pitää tehdä päätös siitä, lähdetäänkö korjaamaan vanhaa vai uusitaanko hissi kokonaan. Liputan usein peruskorjaamisen puolesta. Vanha kori ja vanha kuilu voivat olla täysin toimivat, ja korin sisäpuolta voidaan niin halutessa uusia vaikka vaihtamalla koriin matto ja uusi peili, Kamunen sanoo.
– Juuri hissin ulkonäköön vaikuttavista seikoista usein tingitään, kun halutaan säästää, kertoo Järvinen.
– On kustannuskysymys, jos halutaan laittaa pinnat uusiksi. Monesti raha on vahva motivaattori. Hissi voidaan modernisoida, tai tekniikka voidaan vaihtaa vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi Helsingin keskustassa on paljon hissejä, joiden alkuperäisilme on säästetty.
– Kaikki tekniikka menee uusiksi, mutta esimerkiksi vanha, upea puukori jätetään, samoin verkkoseinät, Järvinen kertoo.
Mitä tahansa hissiä peruskorjatessa ulkonäkö ei juuri muutu, koska tekniikka on pitkälti piilossa seinien sisällä. Hissiremontin kustannukset jakaantuvat osakkaille kuten taloyhtiöiden muissakin korjaushankkeissa. Peruskorjauksesta kaikki osakkaat maksavat vastikeperustaisesti. Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa kustannusten jyvityksen, kun hissittömään taloon rakennetaan täysin uusi hissi. Silloin alimman kerroksen osakkaat eivät maksa remontista välttämättä lainkaan, kun taas ylimmän kerroksen osakkaat maksavat hissistä suhteessa eniten. Jos hissi muutetaan esteettömäksi, peruskorjaukseen voi saada myös tukea. Sitä tarjoaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustettavia toimenpiteitä ovat sellaiset korjaukset, joilla hissin käyttö mahdollistetaan myös liikuntarajoitteisille. Käytännössä kyse on yleensä tilanteista, jossa kääntöovien tilalle vaihdetaan automaattiovi. Järvinen sanoo, että hyvin moneen hissiin automaattiovi pystytään vaihtamaan. Vaikka avustuksia saakin, oven vaihto vaikuttaa silti yhtiölle maksettavaksi jäävään loppusummaan.
– Loppujen lopuksi näitä ovien vaihtoja ei kuitenkaan tehdä kovin paljoa. Se maksaa avustuksista huolimatta, hän kertoo. Esteettömyyskorjauksiin voidaan myöntää avustusta enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, ja avustus voi olla enintään 25 prosenttia korjaamisen kokonaiskustannuksista. Hissiremontti, kuten muutkin peruskorjaukset, tuovat asunnolle lisäarvoa. Hissin käyttöluotettavuus kasvaa, ja samalla päästään eroon pikkuvioista, kuten siitä, että hissi jättää pysähtyessään kynnyksen tai kolisee ja pitää meteliä. Peruskorjattu hissi on aina teknisesti täysin uusi, ja sen elinkaari on vähintään sama kuin uudella – todennäköisesti jopa pidempi, sillä vanhemmissa hisseissä perusrakenne on hyvä.
– Kun myynti-ilmoituksessa lukee, että hissi on remontoitu täysin, niin kustannuksia ei sen osalta ole odotettavissa vuosikymmeniin, Järvinen sanoo.
