Perhe asui Vantaan Kaivokselassa kolmiossa, jonka pienessä vaatehuoneessa sijaitsi yrityksen “asiakaspalvelupiste”. Päivystyspuhelinta hoidettiin sieltä käsin, vuoden jokaisena päivänä, kelloon katsomatta. Pääsääntöisesti Silja vastasi puheluihin ja Pentti oli huolto- ja vikapäivystyskeikoilla. Asiakassuhteet, taloushallinto sekä liiketoiminnan kokonaisvaltainen kehitys hoidettiin “siinä sivussa”. Hissimääräykset olivat 80-luvulla tiukat ja kaikki huoltotyöt tuli tehdä kahden miehen työparina, mikä sitoi Heinämäen useiksi vuosiksi kiinni päivystystyöhön. Tuore yritystoiminta yhdistettynä pikkulapsiperheen arkeen ei ollut helppoa, mutta siinä onnistuttiin luomaan väkevä perusta vuosikymmenten aikana vahvasti kasvaneelle hissialan perheyritykselle.
Muutaman vuoden kuluttua asiakaspalvelupiste muutti perheen vaatehuoneesta pyöräkellarin kautta taloyhtiön väestönsuojaan, Kaivokselan kirkon entisiin tiloihin. Heinämäki sai alalla unohtumattoman lempinimen “ainoa hissimies, joka jää henkiin, jos sota tulee”. Erillinen työtila helpotti toimintaa ja samaan tilaan saatiin myös varasto. Päivisin päivystystä hoidettiin väestönsuojasta, muina aikoina vaatehuoneesta ja tarvittaessa myös saunan lauteilta, josta vikakeikoille lähdettiin useamman kerran.
1980-luvun byrokratia ja hissimääräykset muodostivat haasteita yritystoiminnan käynnistämiselle, kasvulle ja kustannusrakenteelle. Koska kaikkiin huoltotöihin vaadittiin työpari, oli ensin palkattava työntekijä ja vasta sen jälkeen etsittävä työt. Myös sopimusten luonne oli hidastava tekijä, hissihuoltosopimusten irtisanomisajat olivat pitkiä, joten uudet asiakkuudet olivat kiven alla, mikä teki asiakashankinnasta haastavaa uudelle yhtiölle. Yritystoiminnan käynnistämiselle ei myöskään saatu liian helpolla myötätuulta, sillä hissipätevyyskokeen läpäisystä huolimatta urakointiluvan myöntämisessä meni lähes vuosi.
Koko 1980-luku oli kiirettä ja kasvua täynnä, niin Heinämäen kotona, kuin Helsingin Hissiteknikoidenkin toiminnassa. Yritystoiminnan laajentuessa tuli tarve suuremmille tiloille ja niin alettiin rakentaa kiinteistöä Helsingin kaupungin kaavoittamalle artesaanikortteliauleelle Malminkartanoon, Beckerintielle. Rakennusprojekti toteutettiin yhdessä kolmen muun kiinteistöosakeyhtiön osakkaan kanssa hartiapankkivoimin ja se valmistui vuonna 1990.
Liiketilojen yhteyteen rakennettiin asuntoja ja alkuperäisen suunnitelman mukaan liiketilojen omistajat olisivat asuneet niissä. Liiketilat ovat edelleen alkuperäisten omistajien hallussa, yhtä lukuun ottamatta, mutta kaikki asuinhuoneistot on sittemmin myyty ulkopuolisille. Toimistotiloja on laajennettu myöhemmin hankkimalla muilta osakkailta tiloja ja vuonna 2020 ostettiin samasta korttelista toinen kiinteistö.
Hissialan haasteet ja lama
Vuonna 1990 Heinämäki perusti toisen yrityksen, Hissimies Oy:n, yhdessä yhtiökumppanin kanssa. Uuden yrityksen tarkoitus oli tukea Helsingin Hissiteknikoiden toimintaa keskittymällä ainoastaan uusien hissien toimittamiseen uudiskohteisiin. Suunnitelma oli siirtää Hissimies Oy:n asiakkuudet aina asennuksen ja normaalin kahden vuoden takuun jälkeen Helsingin Hissiteknikot Oy:n huolto- ja kunnossapito-organisaation piiriin. Yhtiökumppanin kytkökset kilpailevaan yhtiöön aiheuttivat kuitenkin ongelmia ja yhtiön toiminta jouduttiin ajamaan alas muutaman vuoden päästä.
Vuonna 1990 Heinämäki perusti Oy Hissilaite Lift Part Ltd yhtiön yhdessä kahdeksan muun hissialan pienen urakoitsijan kanssa. Varaosien hankinta hissihuoltoon oli vaikeaa, sillä niiden valmistajat kohtelivat alan toimijoita eriarvoisesti. Yhteisyrityksen tarkoituksena oli yhdistää voimat ja parantaa varaosien saatavuutta ostamalla osia suuremmalla volyymilla ja paremmalla hinnalla. Oy Hissilaite Lift Part Ltd yhtiön sopimukset oli luotu niin, että toimijoiden omistusosuudet eivät siirtyneet mahdollisten yksittäisten yrityskauppojen myötä, vaan kaikki osakeosuudet palautettiin Oy Hissilaite Lift Part Ltd yhtiölle takaisin. Näin estettiin isompien kilpailijoiden potentiaaliset yritysostoaikeet.
1990-luvun lama kuritti raskaalla kädellä myös hissialaa pyyhkäisten suuren määrän yrityksiä pois. Niin surullisesti kävi myös Oy Hissilaite Lift Part Ltd -yhteisyrityksen omistajayrityksille. Pienet toimijat kaatuivat kokonaan tai isot toimijat ostivat ne konkurssin partaalta pois. Yhtä lukuun ottamatta. Ainoa omillaan pystyyn jäänyt yritys oli Helsingin Hissiteknikot, jota luotsasi jo 80-luvulla osuvan lempinimen saanut “ainoa hissimies, joka jää henkiin, jos sota tulee”.
Laman jälkeen lainsäädäntöä ja määräyksiä muutettiin. Hissien valmistajat velvoitettiin myymään varaosia kaikille alan toimijoille, yrityksen kokoon katsomatta. Tämä helpotti toimintaa huomattavasti. Helsingin Hissiteknikot selätti laman vaikeat ajat ja porskutti eteenpäin sitkeästi Heinämäen johdolla.
1995 oli merkittävä vuosi yrityksen historiassa. Helsingin Hissiteknikot muuttui kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi, kaikista perheenjäsenistä tuli osakkaita ja Heinämäestä alan kuuluisa “konsernijohtaja”. Oy Hissilaite Lift Part Ltd:stä tuli Suomen Hissiurakointi Oy ja Helsingin Hissiteknikoista SHU:n emoyhtiö. Alkuvuosien ajatus toimia itsenäisenä, muista riippumattomana yhtiönä, oli säilynyt sitkeästi Heinämäen yrityksen vahvana selkärankana koko ajan.
Alan mullistus koettiin samana vuonna, 1995, kun hissitarkastustoiminnassa tehtiin muutos, jossa vanha viranomaisrooli lakkautettiin ja alan toiminta vapautettiin kilpailulle.
Tekniikan kulku on sidottu aina aikakauteen
Teknologia yhdessä ihmisten tarpeiden kanssa on muovannut myös hissialaa. Nykyajan hissilaitteissa on valtava määrä elektroniikkaa ja turvalaitteita sekä myös käyttäjäystävällisyyttä ja -mukavuutta lisääviä ominaisuuksia. Suuri muutos koettiin vuonna 1996 kun konehuoneet jäivät pois ja alettiin asentamaan konehuoneettomia hissejä.
Teknologian kehityksen myötä hissiviat ovat muuttaneet muotoaan ja niin myös vikakorjaustyö. 1980-luvulla hissiteknikoilla oli kaukohakulaite, jonka avulla soittopyynnöt saatiin välitettyä asentajille. Toimivat puhelinkopit, kahvilat ja kuppilat näyttelivät erittäin suurta roolia, kun soittopyyntöihin vastattiin. Hakulaitteista seuraava askel otettiin 80-luvun loppupuolella, kun saatiin kiinteät puhelimet autoon. Tämä nopeutti toimintaa, kun ei tarvinnut enää metsästää lähintä puhelinta. Kun matkapuhelimet tulivat, meni pitkään, ennen kuin saatiin rakennettua luotettavat tukiasemat, jotta puhelut kuuluivat kaikkialla.
Työprosesseja ja työtapoja koskeva suuri mullistus tapahtui 2010-luvun alussa,jolloin asentajat siirtyivät käyttämään mobiilipäätelaitteita. He eivät enää kirjanneet tekemiään töitä kalkyyripaperille, vaan suoraan tietojärjestelmään, jonne myös vikakorjaukset ja muut työt välitettiin toimistolta. Tiedonsiirron muututtua reaaliaikaiseksi toimistotyö nopeutui ja sen määrä väheni. Tämä tehosti koko liiketoimintaa huomattavasti.
– Hissiala on valtavan mielenkiintoinen, eikä sen kehitys ole milloinkaan pysähtynyt. Alusta asti olen saanut työskennellä huipputekniikan parissa. Tekniikan kulku on sidottu aina aikakauteen. Se oli huipputekniikkaa silloin 1980-luvulla, kun korjasin itse kaikki viat ja se on huipputekniikkaa nyt, kun voin itse ajaa hissiä etäohjauksella toimistosta käsin, kertoo hissialan suuret muutokset kokenut Pentti Heinämäki.
Yhden miehen yrityksestä merkittäväksi alan toimijaksi
Yritys on kasvanut yhden miehen yrityksestä yli 70 henkilön työllistäväksi merkittäväksi hissialan toimijaksi, jolla on toimintaa koko Suomen alueella ja toimipisteitä jo seitsemässä eri kaupungissa: Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Mikkelissä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Muutamia liiketoimintakauppoja ja yritysostoja on vuosien varrella tehty. Hissiliiketoimintoja on ostettu paikallisilta toimijoilta mm. Mikkelistä, Lahdesta ja Savonlinnasta.
Vuosina 2002-2010 Suomen Hissiurakoinnilla oli perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja. Silloin liiketoimintaa kasvatettiin voimakkaasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Silja Heinämäki jäi eläkkeelle 2009 tehtyään pitkän työuran Helsingin Hissiteknikoissa vastaten yrityksen taloushallinnosta ja asiakaspalvelusta.
Vuosina 2010-2014 toimitusjohtajana oli Heinämäen toinen tytär, Anne Cervantes, jonka johdolla aloitettiin Helsingin Hissiteknikot Oy:n liiketoiminnan sulauttaminen Suomen Hissiurakointi Oy:n liiketoimintaan. Työtä tämän eteen tehtiin usean vuoden ajan.
Vuonna 2014-2019 toimitusjohtajaksi tuli Heinämäen poika, Antti Heinämäki, joka oli ollut yrityksen työntekijänä jo ensimmäisestä kesätyövuodesta 1995 alkaen ja toiminut myöhemmin monissa eri tehtävissä, mm. teknisenä johtajana ja yrityksen laatujärjestelmän kehittäjänä.
Yrityksen kehityskaaren yksi merkittävistä tapahtumista oli vuonna 2019, jolloin perheyritykseen palkattiin toista kertaa ulkopuolinen toimitusjohtaja, Tomi Rantanen, ohjaamaan ja johtamaan yrityksen kasvua. Vuonna 2020 yritys otti huomattavia kasvun harppauksia, uusien huoltosopimusten kasvaessa yli tuhannella hissilaitteella. Myös henkilökunnan kasvu on liiketoiminnan kasvun myötä ollut voimakasta. Henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta palvelemaan asiakasta tämän näkökulmasta, vastuullisesti.
Nykyään Helsingin Hissiteknikot Oy toimii Suomen Hissiurakointi Oy:n emoyhtiönä keskittyen sijoitustoimintaan: kiinteistö- ja arvopaperikauppaan. Anne Cervantes toimii nykyisin tämän yhtiön toimitusjohtajana. Sisaruksista vanhin, Anu Heinämäki, työskentelee operatiivisissa tehtävissä Suomen Hissiurakoinnissa. Suomen Hissiurakointi jatkaa myös tulevaisuudessa vahvasti perheyhtiönä ja kolmaskin sukupolvi on jo tietoinen papan perustamasta hissiyhtiöstä.
Tyytyväisiä asiakkaita aina Ivalosta Manchesteriin
Hissejä on vuosien saatossa toimitettu hyvin laajasti monelle eri toimialalle ja erittäin haastaviin kohteisiin, aina ivalolaisesta hotellista paperitehtaalle Manchesteriin. Henkilö-, potilas-, vammais- ja tavarahissejä on toimitettu mm. isoihin sairaaloihin, hotelleihin, metroasemille, teollisuuskiinteistöihin ja asuinrakennuksiin, kuormien vaihdellessa 50 kg nostavasta lääkehissistä yli 20 000 kg nostavaan teollisuushissiin. Yhtiön isoin yksittäinen kauppa sisälsi 25 hissiä Itä-Helsinkiin ja ensimmäiset liukuportaat asennettiin Tapiolaan. Ensimmäiset huoltoon siirtyvät hissit sijaitsivat Vantaan Kaivokselassa ja asiakassuhde on jatkunut näihin päiviin saakka.
SHU:n toiminnan ytimessä on timanttinen ja tinkimätön ammattitaito, jolla on voitu vastata aina haastavimpienkin asiakkaiden tarpeisiin. Jo Helsingin Hissiteknikoiden ajoista lähtien kunnossapitoasiakkaat ovat muodostaneet vahvan perustan, jonka päälle muu liiketoiminta on rakentunut. Yksittäiset taloyhtiöt ovat aina olleet tärkeä asiakaskunta, samoin kun julkiset asiakkaat, joissa on huollettu mm. yliopistosairaaloiden hissejä, joissa vasteajat ovat erittäin kriittisiä. Korkean osaamisen ja laatutason ansiosta SHU on aloittanut tänä vuonna ison öljyjalostamon uutena hissien kunnossapitotoimittajana.
Helsingin Hissiteknikot on panostanut aina laatuun ja hankki ISO 9000 laatusertifikaatin edistyksellisesti alalla jo vuonna 2003. Myös ISO 14000 ympäristöjärjestelmä sertifioitiin samaan aikaan. Nyt työn alla ovat hiilineutraaliuteen tähtäävät toimenpiteet.
Pentti ja Silja Heinämäki
– Suomen Hissiurakointi Oy:n vahvuuksia ovat yhä edelleen alkuvuosina syntyneet arvot: riippumattomuus, asiakkaan aito arvostaminen, asiantuntijuus ja pitkäjänteisyys. Tänä vuonna meillä on suurta aihetta juhlaan, kun perheyritys täyttää pyöreät 40 vuotta. Matkaan on mahtunut paljon upeita hetkiä hissialan näköalapaikalla. Seuraamme alaa tarkasti ja vastaamme teknologiakehityksen tuomiin haasteisiin. Katseemme on suunnattu eteenpäin vakaata kasvua jatkaen, kertoo yrityksen perustaja, Pentti Heinämäki.